Otin haasteeksi katsoa kaikki Leonardo Dicaprion elokuvat akselilla Viaplay - Netflix. Syynä kyseisen haasteen vastaanottoon on jo jonkin aikaa mediassa pyörinyt kohu Capriosta, siitä ettei hänellä ole parikymmen vuotisen uransa aikana yhtään oscar palkintoa suotu. En osaa sanoa onko hänelle suotu muita palkintoja, mutta kuten ymmärtääkseni oscar on se suosituin ja himotuin titteli omalle uralle. Yleinen vitsikin siitä näyttää kehittyneen ettei hyvä näyttelijä ole oscaria pongannut. Siispä lähdin avoimin ja uskaliain mielin poimimaan Dicaprion tähdittämiä elokuvia.

Ajattelin ensin että haasteesta tulee helppo. Katselen vain elokuvia ja arvioin Dicaprion suoritusta niissä. Ei kuullosta vaikealta, eihän? Päinvastoin. Piakkoin huomasin että monet elokuvat on pari tuntisia episodeja ja joidenkin kohdalla tuntui että elokuva vain kestää ja kestää, moneen kertaan olisi kyllä tehnyt mieli lopettaa elokuva kesken. Mutta ei, haaste oli otettu vastaan ja minähän sen loppuun vien.

Ensimmäisen elokuvan valitsin kuin sattumalta. Ajattelin lähteä tarkasteluun Caprion uran alkuvaiheilta, joten valitsin Titanicin. Ihan siitäkin syystä etten ole sitä aikaisemmin nähnyt, mutta olen siitä paljon huhuja kuullut sekä tiedän sen Celin Dionin kappaleen joka on koko elokuvan sielu. Pieni alkuselostus; Titanic on vuonna 1997 julkaistu elokuva joka pohjautuu tosi tarinaan Titanic laivan uppoamisesta vuonna 1912 ja siitä kuinka 1500 ihmistä hukkui jääkylmään Atlantin veteen. Odotin elokuvalta paljon, tosin en pettynyt mutten sen suuremmin yllättynytkään. Ja vaikka elokuvan kesto oli reilut 190 minuuttia eli päälle 3 tuntia, niin silti elokuva ei tuntunut puuduttavan pitkältä. Dicaprion rooli suoritus oli hyvä, uskottava ja ehkä jollain tavalla samaistuttavakin, mutta silti en ihmettele miksei siitä ole oscaria napsahtanut. Tosin olihan caprio vielä nuori poikanen elokuvan aikoihin ja aivan uransa alkuvaiheilla, joten siihen nähden aplodit hänelle. Ja myönnän muutaman silmähiki pisaran tirauttaneeni elokuvan päätteeksi, olihan kertomus itsessään sydäntä särkevä. Annan elokuvalle kokonaisuudessaan kolme (3) tähteä viidestä.

Hyvillä mielin Titanicista hyppäsin seuraavaan elokuvaan. Elokuvaan joka on aikaisempaa tuotantoa kuin edellinen, valitsin siis Romeon ja Julian. Vuonna 1996 valmistunut elokuva pohjautuu Willian Shakespearin tarinaan kahdesta rakastavaisesta jotka eivät voineet saada toisiaan sukuriitojen takia. Lähes tulkoon samanlainen kohtalokas rakkaustarina kuin Titanic. Odotin taas elokuvalta paljon. Mutta se ei ollut lainkaan sellainen kuin luulin, heti alussa selvisi että tämä tarina on sijoitettu nykypäivään ja jonnekkin päin jotakin mafia maata. Elokuvan alku oli suorastaan karmea. Parhaiten tunnelmaani elokuvasta kuvaa pätkä jonka kirjoitin muistiin elokuvaa katsoessani; "Romeo ja Juliet, kahden tunnin kidutus. Hieno osoitus Shakespearea kohtaan, mutta omasta mielestä ei sovellu valkokankaalle. Välillä hyvin köykäistä näyttelyä. Mutta sitä ei voi kieltää etteikö Dicaprio olisi komea. Voi jeesus sentään." Annan kunnioitukseni sille kriitikolle joka on väsymättä jaksanut elokuvan loppuun katsoa. Pisteet annan Dicapriolle rohkeasta rooli valinnasta, komeudesta ja uskottavuudesta. Oscari tästä elokuvasta olisi ollut suorastaan ihme. En katsoisi elokuvaa uudelleen, joten tähtiä annan yhden.

Pettyneenä edelliseen elokuvaan mietin jo hetken tuleeko tästä yhtään mitään, joten valitsin elokuvan 2000 luvun puoleisesta tuotannosta ja kohdalle osui Ota kiinni jos saat (2002). Elokuva pohjautuu tositarinaan miehestä joka väärensi shekkejä, valehteli henkilöllisyytensä, teki talousrikoksia ja oli ovela, huijasi poliisia, väärensi tutkintopapereita, toimi lääkärinä ja melkiempä lentäjänäkin, menee melkien naimisiin ja on muutamaan kertaan vähällä jäädä kiinni. Suorastaan aivan sanoinkuvaamattoman hyvä elokuva! Kuten olen muistiinpanovihkoonkin kirjoittanut; he is good, kertoo kaiken. Mutta missä oscar, missä?? Golden Globe ehdokkuus sentään elokuvasta on tullut.

Hurmioissa edellisestä elokuvasta päätän palata hetkeksi takaisin vuoteen 2000, jolloin julkaistiin elokuva The Beach. Tarina siitä kuinka jollekkin saarelle Thaimaan saaristossa on kehittynyt oma yhteisönsä ja joilla on upea valkoista hiekkaa sekä turkoosin sinistä vettä täynnä oleva ranta, josta elokuvan nimikin kumpuaa. Elokuvan alku oli hyvin synkkä ja odotin ihan muuta kuin elokuva selosteessa kerrottiin. Dicaprion esittämä hahmo menee lähes tulkoon sekaisin päästään ja muutama kohtaus menee hieman yli hilseen. Internetin mukaan elokuva on saanut jonninverran kielteistä julkisuutta, mutta oikeastaan en ymmärrä miksi. Sehän on oikeastaan kuvailma siitä miten jotkin paikat ovat muuttuneet suuriksi turistirysiksi ja millaisia sikailijoita turistit osaavat olla. Tai no ehkäpä juuri sen takia. Välillä koin elokuvan sekavaksi ja satunnaisesti jopa pelottavaksi, mutta muuten pidin sitä hyvänä kokonaisuutena. Leonardon roolisuoritusta pidin hyvänä, hänellä on ilmeisesti halu ottaa hieman poikkeavia ja uskaliaita rooleja itselleen. Pointsit taas uskottavuudesta, kyvystä olla uskottavasti vihainen, pelokas, iloinen ja surullinen. Kaikenkaikkiaan annan kolme tähteä. Mutta en taaskaan ihmettele miksei oscaria tipahtanut.

Jaan tämän haasteen kahteen osaan, muuten tulisi liian pitkää puuduttavaa tekstiä vain siitä mikä on minun mielipide. Kertokaa toki jos olette itse kokeneet jonkin elokuvan erilailla tai haluat esittää muutenvain vasta- tai myötäargumentin. luen niitä mielelläni ja yritän ottaa neuvosta vaarin. Vielä on muutama elokuva katsomatta, vaikka tosin dicapriolla riittäisi elokuvia katsottavaksi, mutta oman mielenterveyden kannalta en kaikkia edes yritä katsoa.

Don't worry Leo, you are still good actor